Olavinlinna
paluu etusivulle   tietoa palvelusta

Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta

näytä/piilota hakulomake ARTIKKELIHAKU
  
  
 
 
näytä/piilota hakulomake ALUEHAKU
  
  
  ?
  
 
 
näytä/piilota hakulomake KOHDEHAKU
  
  
  ?
  
 
 
 
KARTTAHAKU
Pieksämäki Heinävesi Enonkoski Savonlinna Joroinen Rantasalmi Sulkava Puumala Juva Mikkeli Kangasniemi Hirvensalmi Mäntyharju Pertunmaa
 
Savonlinna
 
 

Punkaharju

 
Punkaharjun maisemarakenteen perustana on kapea, noin seitsemän kilometriä pitkä harjuselänne, joka muodostaa kannaksen ja vedenjakajan Puruveden ja Pihlajaveden välille.

Punkaharjun strategisesta merkityksestä kertovat venäläisten 1700-luvun lopulla ja Suomen sodan kynnyksellä kaivamat maavarustukset, joita on säilynyt maastossa eri puolilla harjua. Alueella on myös toisen maailmansodan aikaista puolustushistoriallista merkitystä. Alueella on tehty linnoitustöitä välirauhan aikana ja osa niiden jäänteistä on edelleen näkyvillä maastossa.

Harjualue lunastettiin valtiolle ja rauhoitettiin kruununpuistoksi vuonna 1843. Puiden hakkaaminen oli kielletty jo aiemmin Aleksanteri I:n toimesta. Harjun molempiin päihin rakennettiin mökki metsänvartijoille. Tieteellinen metsäntutkimus harjualueella aloitettiin 1870-luvulla ja se jatkuu yhä. Alueelle perustettiin dendrologinen puisto 1930-luvun alussa.

Kapealla kannaksella on ollut liikenteellistä merkitystä kauan. Maantie Viipurista Savonlinnaan on kulkenut harjun laella jo keskiajalla. Harju löydettiin matkailukohteena 1800-luvun alkupuoliskolla. Sen saavutettavuutta lisäsi rautatien valmistuminen vuonna 1908. 1900-luvun alussa harju oli merkittävä kansainvälinen matkailukohde. Siitä on muodostunut suomalainen kansallismaisema, jota monet taiteilijat, mm. Johan Ludvig Runeberg, ovat kuvanneet.

Punkaharjun vähäinen rakennuskanta liittyy toisaalta 1800-luvulla alueelle alkaneeseen matkailuun ja toisaalta liikenteeseen. Punkaharjun valtionhotelli rakennettiin kruununpuiston perustamisen aikoihin vuonna 1845, alun perin metsänvartijan asunnoksi. Viereisellä kumpareella on vuonna 1898 valmistunut keisarinnan huvila. 1900-luvun alussa rakennettiin alueelle hotelli Finlandia ja Punkaharjun eteläpäähän Punkaharjun asema ja Takaharjun parantola.

Vuonna 1991 Punkaharjun merkittävästä harjumuodostelmasta ja kansallismaisemasta muodostettiin luonnonsuojelualue. Se kuuluu myös Natura 2000 luonnonsuojelualueverkostoon. Alueella on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja ja se on sekä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö että valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Lisätietoa: www.rky.fi
 
anna palautetta alueen tiedoista
 
ALUEEN KOHTEET
Hotelli Finlandia
Kotilan tila
Kruununpuiston kiviaita
Lusto, Suomen metsämuseo
Metsätyönjohtajan asunto, Punkaharju
Portinvartijan talo, Punkaharju
Punahussila
Punkaharjun rautatieasema
Punkaharjun vanha koulu
Punkasalmen kirkko
Ratavartijan mökki, Tuunaansalmi
Takaharjun parantola, Punkaharju
Turvala
Valtionhotelli
karttahaku
 
TEEMA-ARTIKKELIT
Eteläsavolainen maisema
Vesistöt hallitsevat maakunnan itäosien maisemaa